Miten voi olla näin vaikeaa?? Olen kolme päivää jo tuskastellut tämän diaboolisen kirjoitustehtävän kanssa, asiantuntija-artikkeli... Onneksi en lähtenyt lukemaan toimittajaksi. Kummasti vaan kirvoittaa inspiraatiota piirtää kun pitäisi tehdä näinkin epämiellyttävää tehtävää.

Mutta, mediaprojekti pulkassa ja ensi viikolla katselmukset! Paljon on tehty, väännetty, ratkottu onkkelmia ja koettu, mutta onpas haikeaa kun tämä lähes puoli vuotta kestänyt ryhmätyö on lopputekijöissään. Hauskaa oli ja oppi kaikenmoista, niin ihmisistä kuin itse aiheesta ja välineistä. 22.3 kaikki ryhmät esittävät projektinsa luultavammin CineAtlaksessa kutsuvieraillemme ja illalla karonkkaa ryhmän kesken. Ja jakso päättyy ja uudet haasteet ja projektit. Koko lukuvuosi sitten taitaa minulla mennä animaation parissa kun otin taas animaatiokurssia. Rehellinen yesh.

Katselin keskustasolua. Näytti kivalta. Tyttönen ilmoittelee lähiaikoina kenet siihen ottaa kaveriksi. On ne tuparitkin järjestämättä. Saattaa mennä tupariläksiäisiksi... jos ei tuohon ota niin jatkan etsintöjä. Ei ollut taas kivaa seistä yksin taksijonossa humalaisten miehenroikaleiden kanssa. Mikäs siinä niiden juttuja kuunnellessa mutta pirun tylsää puuhaa se seisoskelu, kun jono ei vedä. Ehkä sitä tulis harrastettuakin jotain jos tulisi lähdettyä siellä keskustammassa. Nautin vielä ja pidän sekasotkua omassa kämpässä...